Vuokran korottaminen ja indeksikorotus

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu, jollei tästä tai muusta laista muuta johdu. Lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan jos sovitaan, että vuokra tarkistetaan aina tietystä ajankohdasta lukien ilman eri ilmoitusta, tarkistuslausekkeen tulee olla varsin yksiselitteinen ja ymmärrettävä.

Vuokranantajalla ei ole oikeutta korottaa vuokraa yksipuolisesti ilmoittamalla siitä, ellei korottamisen perusteesta ja ajankohdasta ole etukäteen yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi sovittu. Jos vuokranantaja haluaa sopia vuokralaisen kanssa vuokran korottamisesta, korotusehdotukselle on oltava hyväksyttävä syy. 

Selvää on, että vuokranantajalla ei ole yksipuolista oikeutta sanella uusia kiristettyjä vuokrankorotusehtoja kertomatta ymmärrettävästi, mitä uudet korotusehdot käytännössä tarkoittaisivat. Vuokralaiselle tulee myös kertoa, että vuokralaisen ei tarvitse suostua uusiin ehtoihin, vaan niistä on erikseen sovittava. Vuokralaisella on oikeus esittää myös omia muutosehdotuksia vuokrasopimusehtoihin, esimerkiksi että vuokraa voidaan korottaa vain 30 euroa vuodessa 1.1.2018 alkaen.  

Vuosittaisesta kiinteästä vuokrankorotusprosentista sovitaan vain harvoin. Esimerkiksi niinkin suuri kuin viiden prosentin vuosittainen vuokrankorotus saattaa nopeasti johtaa kohtuuttoman korkeaan vuokraan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,7 prosenttia. Käytännön esimerkki: jos vuokra on nyt 1.250 euroa kuukaudessa, vuonna 2016 kuukasivuokra on 1.312,50 euroa, vuonna 2017 se on 1.378,13 euroa, vuonna 2018 se on 1.447,04 euroa, vuonna 2019 se on 1.519,40 euroa jne.

Indeksilausekkeella tarkoitetaan sopimusehtoa, jonka mukaan vuokraa tarkistetaan jonkin indeksin muutoksen mukaisesti. Osapuolet voivat vapaasti valita indeksin, jonka mukaan vuokra kehittyy. Kuluttajahintaindekseihin kuuluu neljä indeksiä eli kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin.

Vuokrasopimuksessa oleva vuokran korottamista koskeva indeksiehdon on siten oltava yksilöity. Mikäli indeksilauseke on yksilöimätön, sitä voidaan pitää mitättömänä. Jos indeksilausekkeen katsotaan olevan mitätön, vuokranantaja ei voi yksipuolisesti korottaa vuokraa indeksin muuttuessa.

Indeksilauseke voi olla epäselvä tai puutteellinen esimerkiksi siten, että indeksikorotuksen määrää ei voi sen perusteella yksiselitteisesti laskea, eikä korotuksen ajankohtaa tietää. Indeksilauseke on epäselvä myös silloin, jos sopimuksen tekohetkellä tiedossa oleva indeksiluku eli perusindeksiluku puuttuu.

Indeksikorotuksen määrä lasketaan siten, että perusindeksilukua verrataan tarkistusajankohdan indeksiin. Jos tarkistusajankohdan indeksiluku on suurempi kuin perusindeksiluku, vuokraa voidaan korottaa.

Jos käytettävä indeksi on kuluttajahintaindeksi 2000=100, jos perusindeksilukuna käytetään tammikuun 2004 indeksilukua 104,8 ja tarkistusindeksin ottamisen ajankohta on tammikuu 2005 (indeksiluku tammikuussa 2005 oli 105,0), korotus lasketaan siten, että tarkistusindeksiluku 105,0 jaetaan perusindeksiluvulla 104,8 ja kerrotaan vuokrasopimuksessa sovitulla vuokralla 1.029,00 eurolla. Indeksillä korotettu vuokra on siten 1.030,96 euroa. 

Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä liittyen indeksikorotukseen tai vuokrankorotukseen, on lakipalvelut yhteydenoton päässä.